Archive

Posts Tagged ‘ravintola’

L’Escale, Nauvo

L'Escale

L'Escale

Olimme lomakierroksella eteläisessä Suomessa viikon verran ja nyt näitä ravintolakokemuksia alkaa hiljalleen tänne blogiinkin valua. Mikä oli ihanaa huomata reissulla oli, että Suomesta löytyy kyllä valtavasti ihania ravintoloita joista saa todella herkullista ruokaa.

Nauvossa yritimme ensin syömään Hotel Strandbo:hon, mutta tarjoilu oli niin hidasta, että 20 min jälkeen pyysimme laskun juomista ja jatkoimme matkaa viereiseen L’Escaleen. Onni onnettomuudessa, L’Escalen yläkerrasta löysimme loistavan paikan ulkoterassilta suoralla näkymällä satamaan sekä herkullisen kuuloisen ruokalistan. Palvelu toimi hyvin ja ruoka maistui joten L’Escale pääsi molemmilla top 3:een tältä reissulta.

Satamamaisema meidän pöydäst

Satamamaisema meidän pöydästä

Alkuruoaksi Kalle tilasi Kajplök-villisipulikeittoa. Keitto oli ihanan pehmeää ja maukasta ja tarjoiltiin paahdetulla valkosipulilla sivellyn saaristolaisleivän kera.

Kajplök-villisipulikeitto

Kajplök-villisipulikeitto

Oma alkuruokani oli jokirapu cappucino, sekin samettista keittoa jonka pohjalta löytyi kokonaisia jokirapuja.

Jokirapu cappucino

Jokirapu cappucino

Pääruoaksi Kalle tilasi Ragnaudkonjakilla liekitetyt vasikanmunuaiset ja luomuohraa.

Ragnaudkonjakilla liekitetyt vasikanmunuaiset

Ragnaudkonjakilla liekitetyt vasikanmunuaiset

Luomuohraa

Luomuohraa

Oma pääruokani oli Kananpoika-halloumivarras ja mansikkasalaattia. Tuo mansikkasalaatti oli minusta enemmänkin salsa ja ylitti kaikki odotukseni. Kirjoitin ylös kaikki ainekset mitä osasin tuosta herkusta poimia ja aion yrittää tehdä vastaavaa kotona. Ohjetta seuraa jos yritys onnistuu. Oli kyllä maukas salaatti!

Mansikkasalaatti

Mansikkasalaatti

Kananpoika-halloumivartaat

Kananpoika-halloumivartaat

Jälkiruokaa emme kyenneet ohittamaan ja Kalle tilasi Raparperia, luomumansikoita ja mascarponea.

Raparperia, luomumansikoita ja mascarponea

Raparperia, luomumansikoita ja mascarponea

Itse valitsin perinteisen omenapaistoksen vaniljajäätelön kera. Taisimme olla yhtä mieltä siitä, että vaikka kuvista voisi tulla erilaiseen johtopäätökseen, oli tuo minun annokseni kyllä voittaja näistä kahdesta jälkiruoasta. Ei tuossa ensimmäisessäkään kyllä mitään valittamista ollut :)

Perinteinen omenapaistos vaniljajäätelön kera

Perinteinen omenapaistos vaniljajäätelön kera

Kaiken kaikkiaan ihana kokemus ja suosittelen L’Escalea kyllä lämpimästi kaikille jotka Nauvoon sattuvat. Hotel Strandbosta en oman kokemukseni jälkeen sen sijaan voi sanoa samaa.

Luomo, Helsinki

Kävimme toukokuun alussa Kallen kanssa Luomossa syömässä ensimmäistä kertaa. Ravintola on ulkoisesti melko pelkistetty, mutta ruoka suorastaan helli makuaisteja. Tilasimme viiden ruuan menun. Tiedän, että alta löytyy huomattavasti enemmän kuvia ja annoksia – tämä ei ole laskuvirhe vaan kiitos keittiön pienten yllätysten. Kalle otti ruuan kanssa viinipaketin. Viinit sopivat kaikki erinomaisesti eri ruokien kanssa ja tarjoilijalla oli usein jokin hauska tarina kerrottavana viineistä ja niiden alkuperästä. Nämä tarinat ja ystävällinen, asiantunteva, muttei liian pokkuroiva palvelu tekivät käynnistä todella miellyttävän ja herkullinen ruoka kruunasi kokemuksen. Voin jo tässä vaiheessa kertoa, että tulen suosittelemaan Luomoa kaikille, jotka hyvää ravintolaa Helsingissä etsivät. Kohtuullisella hinnalla lunastat ihanan makumatkan.

Keittiön tervehdys

Keittiön tervehdys

Kokemus ja makuaistien hellittely lähti keittiön tervehdyksestä joka oli muistaakseni porsaan silavaa tai vastaavaa. Hyvin kevyt pieni ja maukas saparo jonka lisäksi oli majoneesia.

Borssikeitto

Borssikeitto

Smetanalunta, upeita värejä ja herkullisia makuja oli tarjolla Luomon omalla versiolla borssikeitosta. Kalle ei ole koskaan oppinut punajuuren ystäväksi, mutta itse rakastuin tähän annokseen.

Parsaa

Parsaa

Seuraavaksi pöytään kannettiin parsasalaatti. Tuo lumipallon näköinen tuossa keskellä kuvaa on parmesanpallo – suussasulavaa vaahtoa, joka kuulemma oli parmesanista. Aivan ihania makuja.. Muistaakseni annoksesta löytyi myös mm. seljankukkahyydykekuutioita.

Kampasimpukkaa

Krotin poskea, "bacon & eggs"

Seuraava annos oli krotinposkeam joka muistutti paljon kampasimpukkaa koostumukseltaan ja maultaan. Tuo mädin näköinen oikealla oli itseasiassa tapiokahelmiä – ihan kiva vinkki esim. kala-allergikoille jos haluaa mädin näköistä elementtiä ruokaansa. Tämä annos oli huippuhyvää..

Kateenkorvaa

Kateenkorvaa

Kateenkorva… Tämä oli koko ravintolaillan upein kokemus. Liha oli niin uskomattoman pehmeää ja maistui melkein karamellille. En olisi ikinä uskonut, että mistään lihasta saa tämän tuntuista tai makuista. En voi tätä annosta tarpeeksi kehua. Toivon vaan, että kateenkorvaa on vielä seuraavalla käynnillä tarjolla.

Piñacolada

Piñacolada

Ennen pääruokaa meille tarjoiltiin talon Piñacolada. Kylmällä kivilevyllä oli kaikki tuon tunnetun drinkin maut, mutta kaikki vähän hassuissa muodoissa. Kookoslumi ja ananassorbetti olivat taivaallisen hyviä ja raikastivat suun alkupalojen jälkeen.

Ankkaa

"Pekingin ankkaa"

Pääruoaksi valitsin itse ankkaa. Annos oli hyvin aasialainen. Jotenkin tuntui, että siinä oli jopa hieman liiankin monta eri makua ja kaipasin melkein jotakin aavistuksen yksinkertaisempaa. Hyvää ankkaa yhtäkaikki ja tuo oikealla näkyvä nyytti oli tämän annoksen parasta antia.

Lohta

Savulohta ja korvasieniä

Kallen pääruoka oli savulohta ja korvasieniä, kuulemma oikein herkullinen annos, mutta mainitsi, että lohi saattaisi jollekulle toiselle olla jopa hieman liian kevyesti kypsennetty.

Juustolautanen

Juustolautanen

Ennen jälkiruokaa Kalle otti vielä juustolautasen maisteltavaksi. Keskellä näkyvä vuohenjuusto  ja oikealla oleva homejuusto saivat sellaisen nautiskelijan ilmeen nousemaan kasvoille, että omillani taisi paistaa vihertävä annoskateus :)

Raparperia

Raparperia

Ennen varsinaista jälkiruokaa saimme pienet pannacottat joiden päällä oli herkullinen, raikas raparperikeitto/kiisseli. Aivan ihana jälkiruoka ja olisi melkein jo riittänyt itselleni, niin hyvää se oli.

Jälkkäri

Xoco, miso, caramel

Varsinainen jälkiruoka oli suklaakohokas, jonka sisällä oli karamelliydin. Herkullinen jälkiruoka jossa maistui selvästi tumma suklaa. Seurana oli misojäätelöä, mielenkiintoinen tuttavuus.

Espresso

Espresso

Viimein espresson jälkeen lähdimme pyörimään kotia kohti korvasta korvaan leveä hymy poskilla. Luomo oli rakkautta ensi käynnillä.

Kiitos ihanat ystävät, jotka meille lahjakortin Luomoon tuparilahjaksi lahjoititte!

Kategoriat:Ravintolat Avainsanat: , ,

Ravintola Farang, Helsinki

Farang ©Hanna Stolt

Farang

Kävimme viime viikolla ravintola Farangissa syömässä. Ensi vaikutelma oli, että paikka on viihtyisä, mutta ensikertalaisena oli jotenkin eksyksissä, että mihin eteisestä pitäisi esimerkiksi jatkaa. Eteisestä avautui ainakin kolmeen eri suuntaan eri tiloja ja kiireisiä tarjoilijoita poukkoili ees taas meihin sen enempää huomiota kiinnittämättä. Huomasimme hetken pyörimisen jälkeen kyltin ”Odota pöytiin ohjausta” joten siihen sitten jäimme nököttämään kunnes yksi tarjoilijoista pysähtyi ja ohjasi meidät salin puolelle.

Sali oli ihan viehkeä, jotenkin hieman koruton tila. Meistä piti huolta ystävällinen, mutta hieman … ”epämäärätietoinen” tarjoilija. Ruokalistassa kiva juttu oli ensimmäisen sivun esittely, missä kerrottiin lyhyesti ravintolasta sekä sen edustamasta ruokakulttuurista ja neuvottiin miten ruokia kannattaa tilata. Käytännössä suositus oli, että jos mahdollista, kannattaa tilata useampi annos jakoon niin että kaikki pääsevät maistelemaan hieman kaikkea.

Listalta löytyi valmiita herkullisen kuuloisia menuja, mutta koska oma ruokavalioni toistaiseksi on hieman rajoittunut, päätimme poimia ruokalajimme listalta itse.

Bo La Lot "Street Style"

Bo La Lot "Street Style"

Alkuun tilasimme Bo La Lot ”Street Style” -annoksen johon kuului neljä chao plu -lehtiin käärittyä pötkylää joissa oli hienonnettua härkää ja possua sisällä. Lisäkkeenä tarjoiltiin Farangin sweet chiliä. Farang on siis tosiaan aasialaiseen ruokaan erikoistunut ravintola ja ruokien maut ovat ravintolan verkkosivujen mukaan ”autenttisia aasialaisia makuja sellaisina kuin ne ovat”. Tämä alkuruoka oli hyvä aloitus aasialaiselle dinnerillemme.

Pari Bo La Lot rullaa

Pari Bo La Lot rullaa

Farangin Kana Satay

Farangin Kana Satay

Freesit jaettavat ruuat -valikosta valitsimme Farangin Kana Satayn. Siihen mennessä kun ruoka tuotiin pöytään olin jo unohtanut mikä oli mitäkin ja ihmettelin Kallelle ääneen, että meille tuodaan ruoka valmiiksi ihan jäähtyneenä. Kalle ystävällisesti muistutti, että tämän kuului ollakin kylmää. Satay oli ihan hyvää, jokin maku siinä ei oikein osunut minun makunystyröihini täydellisesti, mutta ihan ok annos.

Morning glory, rapeaa "suoja&pippuri" tofua

Morning glory, rapeaa "suola&pippuri" tofua

Ensimmäinen lämmin ruoka oli morning glory, rapeaa ”suola&pippuri” tofua. Tämä annos oli ehkä koko ateriamme paras. Morning glory, jolla ei ole suomenkielistä nimeä oli juuri herkulliseksi kypsennettyä. Sen maku on ehkä jostain pinaatin ja parsan välimaastosta. Kiva rapea tekstuuri varressa ja pehmeä lehti. Nam. Silken tofu oli todella hyvää ja otimme annokseen valinnaisen rapean possunkyljen lisukkeeksi, mikä sopi varsin hyvin muiden makujen kanssa.

Haudutettua vasikanposkea vietnamilaisittain

Haudutettua vasikanposkea vietnamilaisittain

Toinen lämmin ruoka oli haudutettua vasikanposkea vietnamilaisittain. Tästä annoksesta on sanottava, että vasikanposki oli todella hyvää, mutta kastikkeessa oli jokin maku, josta en pitänyt ollenkaan. Annoksen pohjalla oli somen-nuudeleita. Voi olla, että manunystyräni ovat vaan päässeet vieraantumaan aasialaisista mausteista viime aikoina ja tämä makuyhdistelmä ei sen vuoksi oikein tällä kertaa iskenyt.. Annoksen päällä oli ”hot&sour” salaattia joka maistui todella hyvältä.

Tao Tao

Tao Tao

Valitsin omaksi jälkiruoakseni Tao Taon. Annokseen kuului soijamaito ”puddingia” (kuutiot molemmissa reunoissa), omenasorbettia, klementiinikreemiä ja minttua. Tästä annoksesta olisin voinut syödä omenasorbettia vaikka litran! Se oli niin hyvää ja raikasta, että loppui aivan kesken. Mintun kanssa yhdistettynä täydellinen yhdistelmä. Klementiinikreemi ja soijamaito ”pudding” sen sijaan jättivät minut vähän kylmäksi. Klementiinikreemi maistui ja tuntui lähinnä pilttisoseelta ja mausta tuli jostain syystä mieleen lähinnä mango. En tiedä miksi..

Thanon Farang

Thanon Farang

Kallen jälkiruoka oli Thanon Farang. Annoksen erikoisin maku taisi olla korianterisorbetti, joka maistui tasan korianterille. Lisukkeena limellä marinoituja marjoja ja tuo kuvassa näkyvä vanukas on balilaisella vaniljalla maustettua jogurttia. Kuulemma hyvän makuinen annos.

Kaiken kaikkiaan Farangista sai ihan hyvää ruokaa ja annokset olivat kaikki kauniita. Monessa maistamistamme ruuista oli jokin maku joka ei ollut minun mielestäni ihan juuri kohdallaan tai maku, josta en ihan pitänyt. Tämä voi tosiaan olla harjoittelun puutetta, mutta jotenkin Farang ei ihan yltänyt korkeisiin odotuksiini. Lisäksi olisin kaivannut jämäkämpää tai määrätietoisempaa tarjoilijaa. Nyt meidän tarjoilijamme oli kyllä hyvin ystävällinen, mutta jotenkin vähän pihalla.

Monet tutuistani ovat ihastuneet Farangiin, joten ei kannata jättää kokeilua minun sanani varaan vaan käydä itse testaamassa makumatka Aasiaan.

Kategoriat:Ravintolat Avainsanat: , ,

Bravuria, Helsinki

Bravurian kortti

Bravurian kortti

Olen nyt pariin otteeseen vieraillut Bravuriassa, joka avattiin hiljattain Helsingin Kamppiin. Viime kerralla muistin napsaista pari kuvaakin mukaan.

Ravintolan konsepti on Suomessa vielä vieraampi, mutta ennustan sen yleistyvän nyt on ensimmäinen on Suomeen rantautunut. Bravuria on S-ketjun ravintola, mutta poikkeaa ketjun muista konsepteista raikkaalla tavalla. Ravintolaan astuessasi sinulle annetaan luottokortin kokoinen muoviläpyskä. Itse koitin ensimmäisellä kertaa pyristellä vastaan kun en konseptista tiennyt ja ihmettelin mitä korttia minulle tuputetaan.

Kortti kannattaa ottaa siis vastaan. Sillä ”maksetaan” ravintolassa ruuasta ja juomista joita noudetaan itse eri pisteistä pitkin ravintolaa. Lähtiessä kortti luetaan kassalla ja maksat tässä kohtaa ostoksistasi. Kadonneesta kortista joutuu pulittamaan 75 € joten se todella kannattaa ovella ottaa vastaan (kortittomuus luetaan sen hukkumiseksi) ja kortista kannattaa pitää hyvää huolta.

Samalla saat mukaasi ruokalistan mistä voit etukäteen suunnitella ateriaasi. Kun olet päättänyt, kannattaa ensin suunnata ruokatiskeille. Pasta valmistuu muutamassa minuutissa ja on ollut erittäin hyvää molemmilla kerroilla. Pizzaa sain viime kerralla odotella pitempään. Kun olet tehnyt tilauksesi, asetat kortin punaiseen lukijapömpeliin ja henkilökunta ”lataa” siihen annoksesi.

Seuraavaksi voit suunnistaa juomatiskille. Tällä tiskillä kannattaa varautua odottelemaan ja olemaan kärsivällinen. Toistaiseksi henkilökunta on juuri tällä tiskillä ollut aina ihan pihalla, hidasta ja valitettavan taidotonta. Viineistä kysyessä tarjoilijaparat joutuvat lunttaamaan joka kerta tiskin alla olevasta lunttilapusta, joten viinisuositukset ovat vähän niin ja näin.

Bravuria on kuitenkin ollut varsin miellyttävä kokemus, juomatiski poislukien. Ruoan saa nopeasti ja viimeksi tilaamani pitsa pääsi suoraan omalle top 5 -listalleni Helsingin parhaista pizzoista. Positiivista oli myös huomata luomuainesten määrä ruokalistalla. Suosittelen kokeilemaan. Alla vielä hieman kuvasaldoa viime kerralta.

Bruschetta. Näitä kuuluu annokseen kaksi.

Bruschetta. Näitä kuuluu annokseen kaksi.

Speciale Napoli -pasta

Speciale Napoli -pasta

Verdure freshe -pasta

Verdure freshe -pasta (joka sai paljon kiitosta Kallelta)

Michelangelo-pizza: rucolaa, ilmakuivattua kinkkua ja mozzarellaa

Michelangelo-pizza: rucolaa, ilmakuivattua kinkkua ja mozzarellaa

Panna cotta vadelmalla

Panna cotta vadelmalla

Torta al limone

Torta al limone

Roux, Lahti

Ravintola Roux

Roux, Lahti

Roux, Lahti

 

Pari viikkoa sitten poikkesin Lahdessa ravintola Rouxissa blineillä ja vähän muilla herkuilla. Ateria oli kokonaisuudessaan todella herkullinen ja saimme ensiluokkaista palvelua alusta loppuun saakka.

Tilasimme blinilajitelman, tai oikeammin lajitelman erilaisia täytteitä/lisukkeita blinien kanssa nautittavaksi niin että pääsimme kaikki maistelemaan useita eri kombinaatioita.

Ruokaa odotellessa saimme keittiön tervehdyksen.

Keittiön tervehdys

Keittiön tervehdys

Tervehdys oli snapsilasillinen punajuurisosekeittoa jonka päällä muistaakseni piparjuurivaahtoa ja aurinkokuivattutomaattikrokanttia tai vastaavaa. Pidän itse punajuuresta ihan valtavasti ja samoin piparjuuresta joten tämä osui ihan nappiin. Hyvä, raikas pieni teaseri raskaampia blinejä odotellessa ja todella kaunis pikku annos.

Leipälajitelma

Leipälajitelma

Meille tarjoiltiin myös erilaisia leipiä joista osa oli leivottu ikivanhaan taikinajuureen. Valehtelenkohan paljon jos väitän, että ainakin yksi juuri oli yli sata vuotta vanha? Alimmaisena kuvassa näkyy oma suosikkini – rosmariinilla maustettu spelttileipä. Mielettömän hyvää! Asia josta nautin käynnillä oli myös se, että tarjoilijamme pystyi kertomaan yhden jos toisenkin tarinan niin viinien kuin leipien takaakin. Kaikki tällaiset pienet jutut tekevät paikasta heti viehättävämmän ja persoonallisemman.

Täytelajitelma

Täytelajitelma

Täytteet kannettiin pöytään niin että jokaiselle löytyi oma rivi kaikkia täytteitä pitkältä lautaselta.

Poroa, ankkaa, hunajaa ja omenamajoneesia

Poroa, ankkaa, hunajaa ja omenamajoneesia, poroa ja suolakurkkua

Toisesta päädystä aloittaessa löytyi ankkaa, omenamajoneesia ja maustettua hunajaa. Todella herkullinen kombo blinien kanssa! Seuraavana poro-sienitartaria sekä suolakurkkua.

lohta, mätiä jne

lohta, mätiä jne

Seuraavaan settiin mahtui mm. lohta, jotakin merellistä moussea sekä mätiä. Tässä vaiheessa lienee selvää, etten harmikseni enää muista kaikkia täytteitä ja koska ravintolan bliniviikot päättyivät tuohon viikonloppuun, ei ole enää mitään mistä luntata..

Perinteinen smetana, mäti ja sipuli

Perinteinen smetana, mäti ja sipuli

Blinit eivät olleet mitään pikkulettuja vaan kunnon muhkeita Blinejä jotka tarjoiltiin tiriseviltä blinipannuilta suoraan lautaselle kuten kuuluukin.

Blini ja täytteet

Blini ja täytteet

Joimme blinien kera Alsacen alueen Rieslingiä, Pino Humbrecht:ia tarjoilian vinkin mukaan. Viini oli ihanan raikasta rasvaisten blinien kanssa ja sopi loistavasti makuihin.

Pino Humbrecht Alsace

Pino Humbrecht Alsace

Jälkiruoaksi kokeilimme kolmea eri lajia. Rouxin kolmen suklaan klassikkojälkiruoka oli kuulemani mukaan oikein herkullinen. Veriappelsiini crème brûlée oli hieman turhan hapan, tai kaipasi jotakin terää ollakseen muutakin kuin vain hapan. Jälkiruoka olikin vasta kehittelyasteella ja tarjoilijamme vei terveiset keittiöön joten uskon että nyt tarjolla oleva versio on hiottu :) Oma kardemumma crème brûléeni oli oikein, oikein hyvää ja mansikka-viikunasalaatti oli värikästä herkkua jota voisin kokeilla kotonakin.

Rouxin kolmen suklaan jälkiruoka

Rouxin kolmen suklaan jälkiruoka

Crème brûlée veriappelsiinista, mangomoussea ja vadelmia

Crème brûlée veriappelsiinista, mangomoussea ja vadelmia

Kardemumma crème brûlée ja mansikka-viikunasalaatti

Kardemumma crème brûlée ja mansikka-viikunasalaatti

Voin lämpimästi suositella tätä ravintolaa. Ruoka ja palvelu olivat erinomaista ja sijainti on helppo vaikka ulkopaikkakuntalaisellekin piipahtaa, ravintola on nimittäin kävelymatkan päässä juna-asemalta. Ravintolassa on juuri alkaneet Italia-viikot ja paikalle saatu kokki on vaativaa sorttia kertoman mukaan joten odotukset menun suhteen ovat korkealla. Pitänee tehdä uusi visiitti pian.

Ravintola Roux
Rautatienkatu 7, Lahti
www.roux.fi

Ihana mansikka-viikunasalaatti

Ihana mansikka-viikunasalaatti

Smör, Turku

Ravintola Smör

Ravintola Smör

Nyt on vuoden kulttuuripääkaupunki koluttu ainakin hetkeksi. Lähdimme perjantaina suoraan töiden jälkeen viilettämään (lue: köröttelemään bussissa) Turkua kohti. Perjantaille olimme varanneet pöydän illalla ravintola Smör:istä.

Smör on viehättävä ravintola joka on perustettu Turkuun pari vuotta sitten (2009) ja on siitä lähtien tarjoillut skandinaavista ruokaa Aurajoen varrella. Rakennus on osa vanhaa Turun kirjastokorttelia ja Kalle muisteli, että siinä paikalla olisi ollut Turun Puhelin aikanaan. Seinistä löytyvät härvelit ainakin näyttäisivät osuvan tuohon muistikuvaan. Tila on kunnostettu kauniisti ja historiaa kunnioittaen viihtyisäksi kaariholvikellariksi.

Pääsimme heti pöytään ja saimme ripeästi palvelua. Tilattuamme ruuat, tuotiin pöytään jo pian keittiön tervehdys – valkokaalikeittoa pienessä snapsilasissa.

Keittiön tervehdys

Keittiön tervehdys

Keitto oli vienon makuista eikä juurikaan maustettu. Toisaalta tämän ansiosta kaalin hento maku tuntui kielen päällä. Ihan ok aloitus siis ja eleenä tietysti positiivinen. Tarjoilijat olivat hyvin kohteliaita alusta loppuun, mutta hieman etäisiä, ainakin näin helsinkiläisen näkökulmasta.

Alkuruuat olivat hyviä. Tilasin itse: Lohiconfit, kampasimpukka-tartaria ja varsisellerisorbettia. Erityisesti pidin kampasimpukkatartarista selä varsisellerisorbetista, joka oli mielenkiintoinen kokemus. En ole ennen päässyt näitä suolaisia jäätelöitä maistamaan, joten odotin ihan mielenkiinnolla miltä tuo maistuu. Hyvä kokonaisuus eikä liian ruokaisa alkuruuaksi. Myös sellerisalaatti, jona näette kuvassa oikealla, oli hauska tapa tarjoilla selleri. Yleensähän se leikataan pieniksi paloiksi, mutta tähän salaattiin se oli vuoltu ohuiksi, pitkiksi suikaleiksi, jolloin et suoraan tunnistanut mistä kasvista oli kyse.

Lohiconfit, kampasimpukka-tartaria ja varsisellerisorbettia

Lohiconfit, kampasimpukka-tartaria ja varsisellerisorbettia

Kalle puolestaan tilasi pikkublinejä, kylmäsavustettua hauenmätiä ja smetanaa. Ihan perinteinen setti siis ja kuulemma ihan hyvää. Hieman olin aistivinani kuitenkin annoskateutta pöydän toiselta puolelta alkuruuan aikana.

Pikkublinejä, kylmäsavustettua hauenmätiä ja smetanaa

Pikkublinejä, kylmäsavustettua hauenmätiä ja smetanaa

Pääruuaksi valitsimme molemmat paistettua kuningaskampelaa, maa-artisokkaa ja kuohuviinikastiketta. Pääruuan esillepano muistutti hauskasti nauravaa naamaa joka ehkä tavallaan vei omalta osaltani tietyn vireen pois visuaalisesti, mutta maut olivat kyllä ihan kohdallaan. Erityisesti maa-artisokka maistui kokonaisena sekä pyreenä todella hyvältä. Perunoista olimme molemmat hieman .. no siis ”blaa”.. parempaa kuvausta en keksi. Kun ei itse juuri perunaa käytä, tuntuu se ravintolassa jotenkin vähän riman alitukselta tai ainakin tilalle kaipaa jotain muuta.. Ihan hyvin oli peruna kuitenkin valmistettu, mutta itse olisimme valinneet tilalle jotain kauden vihanneksia tai juureksia.

Paistettua kuningaskampelaa, maa-artisokkaa ja kuohuviinikastiketta

Paistettua kuningaskampelaa, maa-artisokkaa ja kuohuviinikastiketta

Jälkiruuaksi Kalle valitsi jälkiruokadrinkin, itse päätin kokeilla maitosuklaaleivosta. Jälkiruoka oli kauniisti ja modernisti aseteltu. Itse pidän jostain syystä ihan valtavasti kun kastike ”maalataan” lautaselle. Sopii jotenkin omaan silmääni hyvin. Keksit olivat herkullisia ja nuo ”paakut” niiden pinnassa valkosuklaata. Kokonaisuus oli todella hyvä – makea ja raikas. Pidin myös siitä, että annos tarjosi monta erilaista tekstuuria. Leivoksen kreemissä oli inkivääriä ja nuo murut joita maalatun kastikkeen päällä on, olivat jotain keksiä tai piparia – tästä kombosta tuli jopa hieman jouluinen yhdistelmä, muttei kuitenkaan liikaa.

Maitosuklaaleivos, omenaa ja jogurttiserbettiä

Maitosuklaaleivos, omenaa ja jogurttiserbettiä

Näiden ruokien ja juomien lisäksi tilasimme pullon viiniä ruuan kera. Kokonaisuudessaan pulitimme ateriasta n. 150 €, mikä osui sinänsä ihan odotettuun hintahaitariin.

Turku Lautasella

Lähtiessä mukaan tarttui vielä keittokirja Turku Lautasella. Kiva pikku teos, mistä löytyi paikallisten Aurajokirannan ravintoloiden kuvauksia vuodenaikoihin jaettuna (joten turistina olisi helppo tietää mihin kannattaa milloinkin suunnata). Yhteensä ravintoloita on koottu kirjaan kymmenen. Kirja maksoi 20 € ja vaikuttaa kyllä ihan sen arvoiselta. Ihan hyvä idea minkä voisi monistaa moneen muuhunkin suomalaiseen kaupunkiin. Kirjan on julkaissut Turun Sanomat kulttuuripääkaupunkivuoden siivittämänä.

Ravintola Smör
Läntinen Rantakatu 3, Turku
www.smor.fi
Katso kartalta

La Torrefazionen aamiainen

La Torre Fazione

La Torre Fazione

Kävimme eilen La Torrefazionessa aamiaisella. Valitsimme molemmat LT:n oman aamiaisen (tarjolla on myös voima-aamiainen sekä lämmin aamiainen).

La Torren aamiainen (11 €) sisälsi:

  • Croissant
  • Appelsiinimarmeladi
  • Briejuustoa 2 siivua
  • Lihaleikettä 2 siivua
  • Sämpylän puolikas
  • Vihanneksia (3 siivua tomaattia)
  • Hedelmiä (viinirypäleitä ja melonipalloja)

Voima-aamiainen (11 €) olisi sisältänyt:

  • Jogurttia
  • Mysliä
  • Kotimaisia marjoja
  • Moniviljasämpylää
  • Lihaleikettä
  • Emmental-juustoa
  • Vihanneksia
  • Keitetty kananmuna

Ja kolmas vaihtoehto, lämmin aamiainen (13,50€) olisi sisältänyt:

  • Pekonia
  • Uppomuna
  • Sisilialainen makkara
  • Portobello-sieni
  • Uunitomaatti
  • Emmental-juustoa
  • Toast
  • Marmeladia
Latte machiato

Latte machiato

Yksi asia ei La Torressa koskaan petä ja se on kahvi. Kaffan paahtimon omat kahvit ovat todella hyviä, ja henkilökunta valmistaa kahvit ammattitaidolla ja huolella. Valitsin tällä kertaa latte machiaton joka oli kermaisen pehmeä.

La Torren aamiainen

La Torren aamiainen

Aamiaisen mukana tuli iso lasi omenamehua. Mehu maistui vastapuristetulle (vaikkei ollut) joten siitä iso plussa. Perus omppumehua kun saa kaupastakin.

Croissant oli hyvää, mutta esim listalla mainittu ”sämpylä” oli siis puolikas sämpylä joka oli toki hyvää ja moniviljaista joten ihan OK sinänsä. Leivän päälle sai raapaista oivariinia pienestä paketista (tuttu kouluruokalasta). Enemmän fiiliksen mukaista olisi ollut leikata vaikka saman kokoinen pala voita pienelle lautaselle, kuin tarjota se valmispakattuna muovirasiasta. Pienillä asioilla on (ainakin minulle) merkitystä.

Kaiken kaikkiaan aamupala vain oli todella ’perus’, eikä tarjonnut erityistä elämystä jota ehkä Torren kaltaiselta paikalta olisin odottanut.

Mitä ennen kaikkea lautaseltani kaipasin oli vihreä. Pari lehteä salaattia, kurkkua, jotain vihreää olisi tehnyt annoksesta välittömästi mehukkaamman näköisen.

Kaiken kaikkiaan aamupala oli ihan ok ja varmaan käyn Torressa aamiaisella toistekin, mutta pidän muistissa pitää odotukseni kurissa.

La Torre Fazione
http://www.latorre.fi/
Aleksanterinkatu 50 — 00100 Helsinki — info(a)latorre.fi — 09-42890648
MA-PE 07:30-20:00, LA 09:00-19:00