Arkisto

Archive for joulukuu 2010

Blogin osoite ja vähän historiaa

Hei kaikille!

Olen eilen ja tänään hieman nörtteillyt (tavallista enemmän) ja muuttanut blogin pysyvästi osoitteeseen http://www.gurmee.net.

Aiemmin blogiin pääsi kahdesta osoitteesta: http://www.gurmee.net ja gurmee.wordpress.com, mutta ainoastaan tuon jälkimmäisen kautta sai tallennettua suoria linkkejä tiettyihin ohjeisiin. Jos blogiin saapui gurmee.net:in kautta, ei URL muuttunut, eikä yksittäisten ohjeiden linkkejä voinut siksi tallentaa.

Nyt vanha gurmee.wordpress.com-osoite ohjaa suoraan gurmee.net osoitteeseen joten ei huolta jos käytätte vanhaa, mutta tästä päivästä lähtien saatte käytännöstä mistä tahansa osoitteesta tallennettua suorat linkit ohjeisiin.

Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi ;) Ainoa mitä kannattaa tästä kaikesta muistaa on, että blogi löytyy jatkossa helpoimmin osoitteesta (joka on monille jo tuttu muutenkin)

http://www.gurmee.net

 

Gurmee:ssa on muuten tähän päivään mennessä käyty 25 505 kertaa! Kiitos joka ikisestä käynnistä, toivottavasti olette löytäneet mieleisiä ohjeita! On ollut hauskaa huomata miten blogi on hiljalleen herännyt eloon viimeisen vuoden kuluessa. Alla oleva graafi näyttää käynnit per kuukausi viime vuoden lokakuusta lähtien :) Melkoista kehitystä! Olen niin fiiliksissä koko jutusta.

Käynnit alusta saakka

Käynnit alusta saakka

Gurmee lähti alunperin liikkeelle omana pikku kokeiluna staattisella Google Sites systeemillä. Kun sitten viime vuoden lokakuussa tein töihin pari kurpitsapiirakkaa ja lähetin linkin ohjeeseen työkavereille sinne vanhalle saitille, joka lähinnä toimi omana reseptivarastonani, vinkkasi yksi teknisesti lahjakkaampi kollegani, että saitti toimisi paremmin blogimuodossa.

Tästä kommentista rohkaistuneena lähdin julkaisemaan reseptejä blogissa ja lopun näkeekin täällä blogin sivuilla. Erityisen kivaa on ollut saada kommentteja ja kyselyitä vanhoista ohjeista sekä saada reseptivinkkejä lukijoilta! Lisää näitä :)

Kiitos kaikille inspiroivasta vuodesta 2010 ja iloista, herkullista uuden vuoden juhlintaa sekä alkavaa vuotta 2011!

Hanna

Kategoriat:Uutisia Avainsanat: , ,

Helppo kanajuttu

Helppo kanajuttu © Hanna Stolt

Helppo kanajuttu

Tästä ei nyt saanut mitenkään nättiä kuvaa varsinkaan kun oli jo kiire päästä syömään, mutta kyseessä on siis tämän iltainen kanajuttu. Tämä on tehty tilanteessa, missä jääkaappi ammotti tyhjyyttään joulunvietosta paluun jäljiltä ja töiden jälkeen oli Nälkä. Kauppaan mars ja kanan rintafileitä kassiin ja sitten vaan pika pikaa hellan ääreen.

Oli muuten mielenkiintoista huomata, että Pirkan antipasto-lajitelma oli ainoa paketti koko leikehyllyssä, mikä ei sisältänyt glukoosia tai muita vastaavia sokereita. Valitsin siis sen, samoin Pirkan luomutomaattisoseen joka ei sisällä muuta kuin luomutomaattia :) Jeejee, ruokakauppanatsi iski jälleen. Siihen vielä kookoskermaa (kookosmaito sisältää kaikkea ylimääräistä, kerma pelkkää kookosta ja vettä) ja pakastevihannespussi.

En ole saanut Pirkalta mitään lahjuksia, mutta olin positiivisesti yllättynyt kuten muistaakseni joskus aiemminkin siitä, että esim. Pirkan ruismuroissa on enemmän kuitua kuin hienon hienoissa All Bran muroissa esimerkiksi. Ihan vaan näin tietoiskuna.

Sitten itse ruokaan (annos kolmelle, koska fileitä oli kolme):

  • 3 kanan rintafilettä (ei niitä minuuttipihvejä, niissä ei ole lihaa nimeksikään)
  • pussillinen pakastevihanneksia
  • purkki kookoskermaa
  • 0,5 prk luomutomaattisosetta
  • 1 pkt parmankinkkua
  • Aurajuustoa
  • mustapippuria
  • suolaa
  • timjamia
  • kirveliä

Uuni 175-200°C. Levitä vihannekset vuoan pohjalle. Kaada joukkoon koko purkki kookoskermaa ja puolikas purkki tomaattisosetta, tai kaikki jos haluat enemmän kastiketta. Mausta mustapippurilla, suolalla ja yrteillä. Kääntele vihanneksia niin että ne sekoittuvat hyvin kastikkeen kanssa.

Lohkaise aurajuustosta reilu pala ja kääräise se kanafileen väliin. Kääri nyytti kokoon parmankinkun siivun (tai parin) avulla ja aseta keskelle vuokaa. Toista sama kaikille fileille. Minulla kului tähän 2/3 Valion aurajuustokimpaleesta, tosin taisin hieman maistella mennessä ;)

Koko setti uuniin n. 20 minuutiksi. Aika on arvio, sillä unohdin katsoa kellosta, mutta otin vuoan uunista kun parmankinkku oli mukavasti rapsakoitunut ja saanut väriä ja kun kastike näytti hyvin hautuneelta.

Tämän kanssa voisi tarjota quinoaa tai riisiä esimerkiksi. Salaatti toimisi myös erinomaisesti. Ohje on matala GI ja paleo ystävällinen :)

Helppo kanajuttu © Hanna Stolt

Helppo kanajuttu

Mätimaljat

Mätimalja © Hanna Stolt

Mätimalja

Jouluun kuuluu aina vähintään mätimaljat. Ohjeen löydät aiemmasta postauksestani. Tuokin on näköjään tehty vuosi sitten joulun jälkeen, perinteitä siis noudatetaan. Tämä on niin herkullinen, niin juhlava alkuruoka, ettei joulusta ehkä enää tulisi mitään ilman mätimaljoja.

Mätimaljat eivät kuitenkaan ole ainoastaan jouluruokaa, vaan niitä voi tarjota pitkin vuotta aina kun haluaa jotain extra hyvää alkupaloiksi.

Tänä vuonna joimme näiden mätimaljojen kera Jackson Estaten valkoviiniä, mikä maistui erinomaisesti. Kuulemma myös erinomainen sushi-viini, minkä voin hyvin kuvitella pitävän paikkansa. Nuoreksi viiniksi myös erinomaisen maukas :)

Jackson Estate valkoviini © Hanna Stolt

Jackson Estate valkoviini © Hanna Stolt

Alkon kuvaus: Kuiva, erittäin hapokas, kypsän herukkainen, nokkosinen, karviaismainen, hennon mineraalinen

Lisätietoja Alkon sivuilta.

Aurajuustopiparkakut

Aurajuustopiparkakut

Aurajuustopiparkakut

Joulun aikaan kuuluu perinteisesti piparkakut, mutta joskus voisi kaivata vähän vaihtelua pelkkiin sokerikuorrutettuihin ja karamellein koristeltuihin kekseihin. Äitini ratkaisee tämän aurajuustopiparkakuilla.

Taikinasta kaulitaan suorakulmion mallinen ohuehko levy. Toiselle puolikkaalle ripotellaan tasaisesti murustettua aurajuustoa ja taikinalevyn toinen puoli taitetaan murupinnan päälle ja painellaan kiinni. Sitten leikataan ohuita pitkiä siivuja ja pyöritellään niistä spiraalilla kulkevia tankoja.

Aurajuustopiparkakut paistetaan kuten tavallisetkin keksit ja maistuvat aivan mahtavalle mm. glögin seurana!

Piparkakkutaikinan valmistukseen voi luonnollisesti käyttää kunnon vanhan ajan piparkakkutaikinaa :)

Lähikuva aurajuustopiparkakuista

Lähikuva aurajuustopiparkakuista

Tankojen valmistusohjeet

Tankojen valmistusohjeet

Petteripiiras

Petteripiiras © Hanna Stolt

Petteripiiras

Piirakan nimi on nyt sitten valittu jouluisasti yleisön pyynnöstä ja tunnetaan tästä lähtien nimellä Petteripiiras. Petteripiiras on sovellus mehevästä poropiirakasta jonka postasin aiemmin tässä kuussa ja jota päästiin nautiskelemaan kummipojan synttäreillä viikko sitten. Koska olen kuitenkin perusluonteeltani kikkailija, oli tästäkin ruoasta pakko päästä tekemään oma sovellus :)

Pohja (sama kuin alkuperäisessä)

  • 150 g pehmeää voita
  • 1,5 dl kaurahiutaleita
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl juustoraastetta
  • 0,5 dl kylmää vettä

Täyte

  • 200 g savuporoa
  • 100 g kinkkua
  • 1 punainen paprika
  • 1 sipuli
  • 2-3 valkosipulin kynttä (riippuu koosta)
  • 1 rkl öljyä
  • 1 nippu persiljaa

Munakerma

  • 2 dl kermaa
  • 1 dl juustoraastetta (Emmental)
  • 3 kananmunaa
  • mustapippuria myllystä
  • ripaus valkopippuria
  • ripaus paprikajauhetta
  • ripaus cayennepippuria

Sekoita pohja-aineet nopeasti taikinaksi ja painele n 26-senttisen vuoan pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen. Mietin myös näin jälkiviisaana, että pohjaa olisi voinut paistaa yksinään muutaman minuutin niin että se olisi saanut vähän enemmän väriä. Täytyy muistaa seuraavalla kerralla kokeilla.

Pilko poro-ja kinkkuviipaleet n. 1 cm x 1 cm palasiksi. Pilko paprika ja sipuli ja hienonna valkosipuli , kuullota öljyssä muutama minuutti. Silppua persilja. Yhdistä nämä ja kaada pohjalle. Sekoita munakerman ainekset ja kaada täytteen päälle. Levittele juustoraaste tasaisesti piiraan pinnalle. (Se saattaa munamaitoa kaataessa jäädä yhteen kasaan)

Paista ensin uunin alatasolla 200 asteessa 10 min ja sen jälkeen keskitasolla n 20 min.

Anna vetäytyä 15 min paistamisen jälkeen. Voit koristella ennen tarjoilua tuoreella persiljalla :)

Kategoriat:brunssi, Välipala Avainsanat: , , , , ,

Sorsaa glögi-punaviini-kastikkeessa ja risotto milanese

Sorsaa padassa © Hanna Stolt

Sorsaa padassa

Eilisen pääruokana oli sorsaa glögi-punaviinikastikkeessa ja risotto milanese eli parmesanrisotto mm. sahramilla maustettuna. En ole koskaan aiemmin tehnyt riistaa ja jännitti kohtuullisen paljon, että mitä tästä tulee, mutta loppu tulos oli mureaa sorsanlihaa joka ei maistunut liikaa riistalle. Uskallan siis laittaa ohjeen jakoon :)

Risoton ohje on alunperin Allt om mat sivustolta.

Sorsaa glögi-punaviini-kastikkeessa

  • 7 sorsan rintafilettä nahkoineen
  • 1-2 pekonin siivua per file, fileen koosta riippuen
  • 2-3 valkosipulin kynttä
  • 1 rkl kuivatua persiljaa
  • 1 tl timjamia
  • 1 tl meiramia
  • suolaa ja mustapippuria
  • 3.4 laakerinlehteä
  • 1 reilun kokoinen sipuli
  • 200 g sieniä, esim herkkusieniä ja shiitakesieniä
  • 3 dl punaviiniä
  • 1 pss glögimausteita (saa kaupasta valmiina)
  • pari anista
  • 0,5 l vettä + kanaliemikuutio

Pese sorsan rintafileet ja poista mahdolliset höyhenet ja varmista ettei lihassa ole hauleja. Kääräise jokainen file yhteen tai kahteen pekonin siivuun ja aseta padan pohjalle. Ripottele mausteet fileiden päälle. Silppua sipuli ja lisää pataan. Leikkaa sienet paloiksi ja lisää nekin pataan. Kaada päälle punaviini ja kanaliemi.

Paista ensin 20 min 200°C:ssa, sitten tunti 150 °C:ssa. Ota lämpö pois päältä ja jätä pata hautumaan jälkilämmölle. Tein itse paisto/lämmitysoperaation illalla ja jätin padan uuniin jälkilämmölle yön yli. Aamulla nostin padan jääkaappiin odottamaan iltaa ja lämmitin uunin alatasolla matalalla lämmöllä tunnin verran ennen tarjoilua. Näin ruoka saa kypsyä ja maustua rauhassa ja lihasta tulee mureaa.

Mausta tulee mielenkiintoisen jouluinen kun joukossa on appelsiinia, kanelia, anista ym jouluisia mausteita. Vaihtoehtoisesti voisi käyttää ihan vaan glögiä tai punaviiniglögiä. Itse suosin mausteita niin ruokaan ei päädy piilosokeria :)

Kuvassa oleva pata on minikokoinen, yhden annoksen pata jonka tein ystävälleni joka ei syö punaista lihaa. Ihan näppärä tapa sekin tehdä koko porukalle yhtä ruokaa, mutta poistaa yhdestä annoksesta ei-toivotut ainekset.

Risotto milanese

  • 4 shalottisipulia
  • 0,5 g sahramia
  • 1 sokeripala
  • 1 l kanalientä
  • 3 dl valkoviiniä (kuivaa)
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 3 dl avorioriisiä tai arborio
  • 3 dl parmesanjuustoa raastettuna

Koristeluun

  • Vuoltua parmesanjuustoa
  • 1 sahramin ”oksa”

1. Kuori ja hienonna sipulit. Hienonna sahrami painellen sokeripalan avulla.

2. Kiehauta kanaliemi ja viini ja pidä liemi lämpimänä.

3. Kuullota sipuli pehmeäksi oliiviöljyssä koko ajan sekoittaen niin ettei sipuli ruskistu, n. 3 min. Lisää sahrami ja jatka kuullotusta n. 3o sekuntia. Lisää riisi ja kuullota n. 1 min.

4. Kaada päälle puolet kanaliemi-viiniliemestä ja keitä riisiä kevyellä lämmöllä välillä sekoittaen. Lisää lientä osissa, n. 2 dl kerrallaan sitä mukaa kun neste imeytyy riisiin. Jatka samaan tapaan kunnes riisinjyvät ovat sopivan kypsiä ja pehmeitä, n. 20 min.

5. Ota pata pois lämmöltä ja sekoita joukkoon raastettu parmesan. Koristele parmesanlastuilla ja sahramin ”oksilla”.

Tässä vielä kuvaräpsäys annoksesta, pitää yrittää toiste ottaa joku parempi…

Sorsaa ja risotto milanese © Hanna Stolt

Sorsaa ja risotto milanese

Fenkolicappucino ja tulinen fenkolibruschetta

Fenkolicappucino © Hanna Stolt

Fenkolicappucino

Kun tässä nyt on ihan muutamaan otteeseen tullut tehtyä sitä maa-artisokkacappucinoa, mietin jälleen kerran josko tekisin minijoulujuttuun tätä samaa herkkua. Kuitenkin vaihtelu virkistää ja selailin taas ruokalehtiä. Jälleen vanhasta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä löytyi mielenkiintoisen kuuloinen ohje – fenkolicappucino. Mielenkiintoisen kuuloista jo heti senkin takia, että fenkoli on aika veikeän makuinen kasvi.

No, fenkolicappucinot oli kokeiltava :) Alkuperäinen ohje löytyy GRV:stä Numerosta 17, 4/2003.

  • 2 salaattifenkolia
  • 3-4 perunaa
  • 1 sipuli
  • 2 rkl voita
  • 1 tl kurkumaa
  • 1 l vettä
  • 2 rkl kasvisfondia
  • ripaus mustapippuria
  • (suolaa)
  • 0,5 sitruunan mehu

Lisäksi: rasvatonta maitoa

Puhdista, huuhtele ja valuta fenkolit ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Kuori ja paloittele perunat, silppua sipuli. Kuullota paloitellut kasvikset voissa, lisää ripaus suolaa ja jatka kuullottamista muutama minuutti.

Lisää vesi, kasvisfondi ja kurkuma. Kurkuma muuten antaa tälle keitolle ihanan lämpimän keltaisen sävyn! Keitä kasvikset kypsiksi. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Mausta pippurilla, suolalla ja sitruunamehulla. Jaa keitto kulhoihin tai -laseihin.

Kuumenna maito ja vaahdota se. Lusikoi maitovaahto keiton pinnalle juuri ennen tarjoilua. Kuristele fenkolitupsuilla.

Viinisuositus tämän kanssa oli Tokaji johon käytetään Furmint-rypälettä. (Tokaji Furmint Dry, 7,99 € vuonna 2003 :)

Samasta ohjeesta löytyi myös seuraava pikku lisäke jota itse kutsun fenkolibruschettaksi. GRV:ssä se oli Tulinen fenkolilisäke. Yhtä kaikki, kiva lisäke ja vaihtelua perusbruschettoihin.

Tulinen fenkolisalsa © Hanna Stolt

Tulinen fenkolisalsa

Tulinen fenkolibruschetta

  • 4 punaista chiliä
  • 1 salaattifenkoli
  • 1 sitruunan mehu
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 0,5 tl suolaa
  • ripaus vastajauhettua mustapippuria

Poista chileistä siemenet ja hienonna malto.

Puhdista salaattifenkoli ja säästä vihreät lehtitupsut. Poista kanta ja irrota ulommaiset sitkeät kerrokset. Halkaise fenkoli pitkittäin ja leikkaa puoliskot parin sentin viipaleiksi ja silppua sen jälkeen pieniksi kuutioiksi.

Hienonna fenkolin lehtitupsut. Pane kaikki ainekset kulhoon, purista joukkoon sitruunan mehu. Valuta pinnalle öljy ja sekoita. Mausta salsa lopuksi suolalla ja pippurilla.

Fenkolibruschetta © Hanna Stolt

Fenkolibruschetta